Uusimies vapaalla Kohdalle sattuvaa lähikulttuuria Suomen Turusta

Hiisien päivä 28.3. ja hävitetyt kirkkomme

Viimeisten noin tuhannen vuoden kotimaisen kirkkohistorian aikana on kulloinkin valloillaan olevasta trendistä riippuen hävitetty enemmän tai vähemmän reippaalla kädellä entisiä pyhiä lehtoja ja uhripaikkoja. Näitä kutsuttiin hiisiksi ja niitä oli vähän joka paikassa, jopa paljon tiheämmin kuin kristinuskon taloja nykyään. Esimerkiksi uskonpuhdistuksen jälkeen tihutyöt saivat uutta vauhtia. Onpa jo kauan ennen sitä kuitenkin esimerkiksi kivisiä kirkkoja ja hautakiviä pystytetty suoraan entisten hautapaikkojen päälle. Vielä joitakin vuosisatoja sitten saatettiin kuitenkin varsinkin itä-Suomessa ennen kirkossa käyntiä varmuuden vuoksi käydä myös vanhalla uhripaikalla.

Vanhat perinteet on hiljalleen korvattu uusilla ja väkisin on pitänyt vanhat tavat taltuttaa - vaihtelevalla menetyksellä. Tilalle tuotiin lähi-idän ankaria, patriarkaalisia, mielivaltaisia uskomuksia, jotka eivät olisi Pohjolaan soveltuneet, mutta jotka pakotettiin lakien, asetusten ja määräysvallan kautta ja jotka pikku hiljaa toki omaksuttiin, koska ihminen on mukautuvainen ja tekee, kuten järkevää on parhaiten selviytyäkseen. Ja jos kerran se on Totuus ja ainoa Totuus, minkäs sille mahtaa. Ainahan sivistys on primitiivisyyttä parempi ja reilumpi, vai? Kerran kastettu, aina kastettu, vaikka kyllä niitä kovasti pois yritettiin pestä pakanain parissa.

"Pyhää" asiaa on auttanut, kun ollaan pikku hiljaa saatu lapset kattavasti pienestä saakka rukoilemaan monta kertaa päivässä, luettelemaan ulkoa katekismusta ja laulamaan virsiä. Minkä pienenä oppii, sen vanhana taitaa, ja sitä pitää oikeana. Aivopesu on tehokasta, varsinkin kun uhataan ikuisella kadotuksella ja kärsimyksellä sekä helvetin lieskoilla. Kerrassaan hurmaavaa.

Ja tämän tahon rakennusten sortuessa useimmat tuntuvat niin kovasti surevan. Itse koen moisen reaktion jokseenkin käsittämättömänä noin muuten kuin esim. kulttuurihistorian ja arkkitehtuurin kannalta. Ja ihmisten sinänsä onnelliset omat kokemukset ja muistot siinä tietysti inhimillisesti vaikuttavat, harmi kyllä. Paljon enemmän kuitenkin itse suren niitä vanhempia "kirkkojamme". Kunpa näitä uudempia olisi paljon vähemmän.

Monenko sukupolven voimalla tälläkin kansalla olisi asioita hampaankolossa noita nyt edelleen, toki onneksi yhä vähenevissä määrin, valloillaan olevia uskonnollisia instansseja vastaan? Jos ei halua muistella liian muinaisia aikoja, niin ehkä sitten Koskelan Akselia pappilaa vastaan, ja muita kaltaisiaan? Mutta viimeistään nyt eksyn jo asiasta, joten siirrytään loppukaneettiin.

Hyvää hiisienpäivää kaikille. Maaliskuun 28. päivä valikoitui hiisien hävittämistä kehottavan 1700-luvun piispankirjeen päiväyksen johdosta.

Hieman lisäjuttua hiisistämme: http://www.taivaannaula.org/perinne/hiisi/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

T Piepponen

Hiisiaihetta ollaan kaverin kanssa pidetty muistissa.

Nimittäin kun alueella on lukuisia "hiisi" nimisiä kohteita ja niissä sekä löydettyjä, että löytämättömiä muinaisjäännösalueita kuten kuppikiviä.

Näitä nyt on tarkoitus kartoittaa kesällä ihan vaan ilosta ja mielenkiinnosta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kristinuskosta tuli patriarkaalinen vasta yhden paavin päätöksellä, sitä ennen alkukirkko kuhisi naisapostoleja joista muutama nimetäkseni olivat Magdalan Maria, Johanna Kuusaanvaimo ja Andronikoksen Junia. Ikäväähän se akujaan kuitenkin on ollut kun kristinusko kulki Euroopan halki kulovalkeana ja saapui ensin rauhanomaisesti suomern 900-luvulta lähtien. Nämä pyhien lehtojen eli hiisien käyttö varmaan ensin harmitti monia mutta niiden käyttäminen kristinuskon palvontaan on luultavasti ollut omaehtoista ennen kuin rakennuksia on alettu rakentamaan niiden tilalle. Vanhoja perinteitä ei kuitenkaan korvattu, se on yksi harha käsityksistä. Nykytiedon valossa vanhat tavat ja uskomukset elivät kristinuskon rinnalla aina 1800-luvunlopulle asti jonka jälkeen ne alkoivat kuihtua pois nykyajan myötä ja kuihtuvat tänäpäivänä edelleen. Protestanttinen kirkko kuitenkin ehti ottamaan vaikutteita vanhoista perinteistä ja onnistui näin synnyttämään omaleimaisen suomalaisluterilaisen kirkon. "Pyhä" tai niin kuin yhä Virossa sanotaan "püha" on ollut kuitenkin käytössä ennen ja jälkeen kristinuskon, joten voisi ajatella että niin kuin tänäpäivänä todetaan kirkkojen polttamisesta niin ajateltiin myös hiisien tuhoamisesta: "Miksi mikään ei ole pyhää?"

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset