*

Uusimies vapaalla Kohdalle sattuvaa lähikulttuuria Suomen Turusta

Pahamaineinen Paasmaja ja pelko asumisen kulttuurissa

Ensimmäinen pieni kirjoitukseni koskee asumisen kulttuuria, asuinalueiden mainetta ja erästä omakohtaista esimerkkiä. Tämä voisi yhteiskunnallisuudessaan sopia Puheenvuoroonkin, mutta kun en minä sinne ole ollut aikeissa kirjoittaa.

Huonossa huudossa olevat asuinseudut tuntuvat ensisijaisesti olevan yhteydessä sillä asuvan väestön kirjavaan taustaan. Ihmisten yhteiskunnallisen aseman voi tällaisilla alueilla olettaa olevan yleisesti matala(palkkainen), vaikkei mitään tilastoja olisikaan. Köyhät toki asuvat pakosta edullisesti ja pahamaineiset seudut ovat halpoja. Kuka siellä haluaisi asua, jos voi kituuttamalla tai lainaa ottamalla sen välttää? Monikulttuuriset lähiöt ovat pelottavia ja työttömät sun muut arvaamattomia. Siellä tai toisaalla käy puheiden mukaan yhtenään poliisiauto ja paikkojen huhutaan olevan hirveässä kunnossa…

Halvan mutta yllättävän elinkelpoisen ja rauhallisen asumuksen saa, kun valitsee tällaisen mielellään perinteisestikin huonon julkisuuskuvan omaavan paikan. Turun Paasmajan piti internet-keskustelujen ja muidenkin viitteiden perusteella olla rauhaton, huonokuntoinen, pelottava ja masentavan synkeä ympäristö. Kuvasipa joku tuomionpasuuna sitä maanpäälliseksi helvetiksi. Turun ja koko Suomen pahimpia paikkoja. Ties mistä tuntui pursuavan värikylläisiä tarinoita varastetuista polkupyöristä(tämä varmasti tottakin, mutta missäpä ei?), yleisissä tiloissa pidetyistä jurrijuhlista ja niissä nukkuvista narkkareista, siitä miten töihin pyrkiessä sai samaisia narkkareita juosta pakoon porraskäytävässä oksennuksessa liukastellen ja vastaavaa. Ennakko-odotukset olivat ennätysmatalalla.

Muutettuani sisään ovat kontaktini naapureihin olleet heidän ovien auki minua varten pitämistään ja ystävällistä pientä sananvaihtoa. Leppoisaa ja asiallista varttuneempaa väkeä, opiskelijaa, maahanmuuttajaa, kaipa päihtyneisyydestäkin havaintoja mutta vastapainoksi liekö muutama lapsiperhekin(ei siis samassa paketissa tietääkseni, vaikka sekinhän on todellisuutta). Asuntoni on juuri remontoitu, talo melko äskettäin peruskorjattu ja yöunet ovat saaneet olla toistaiseksi ihmeen rauhassa melulta huolimatta siitä että nykyaikana korvatulpat ovat tulossa vakiovarusteiksi kaupunkilaisista herkkäunisille. Lähellä on puisto, jo tien yli vastapäätä on kirjasto(noh, ja pubi kylläkin myös), onhan koko keskusta aika lähellä. Täällä voi olla onnellinen ja sijoittaa mahdolliset ylitse jäävät varat muuhun kuin asumiseen. Tällaista valintaa suosittelisin oikeastaan useammallekin, vaikka monet myös priorisoivat korkealle asunnon jolla on parempi status ja se heille tietysti suotakoon. Senkin puolesta on argumentteja vaikka kuinka. Kannattaa pelata varman päälle, jos on jo siinä vaiheessa elämää… Tuntuu vain äkkiseltään, että useampikin valitsisi halvan asunnon jos uskaltaisi tai kehtaisi, mikä on outoa. Vaihtoehto se on tämäkin, ja jos oma tilanne sitä puoltaa niin se kannattaisi valita ilman turhia huolia.


En sano, että kaikki huonomaineiset alueet olisivat sitä perustelemattomasti, mutta jotain rajaa silti. Itse sitä on vastuussa siitä missä porukoissa liikkuu, asuisipa sitten jopa väitetyssä ghetossa tai konnakorttelissa. Ihminen kaipaa aivan luonnollisesti ennen kaikkea turvallisuutta kotiinsa, mutta pelon kulttuuri ei saisi johtaa siihen että sitä turvallisuutta luodaan vain turvavarusteilla ja perustelematonta pelkoa vastaan. Uusi ja vieras on epävarmaa ja pelottavaa. Ja eihän sitä halua asua huonolla alueella, jos kerran voi asua hienommalla alueella, mutta se on jo toinen juttu. Ehkä myös myytit, joita aina luodaan uusia, kihelmöivät ja jännittävät tarinankertojain ja -kuulijain mieltä. Tällä tavalla ”vähän me kaikki” sitten saamme sitä erikseen toivomatta ties minkälaisia, totuuspohjaltaan vaihtelevia mielikuvia asuinpaikoista ja elinalueista. Myyttejä ja tarinoita vastaan minulla ei sinänsä ole mitään siis myöskään mitä tulee eri alueisiin, seutuihin ja kortteleihin, ne ovat inhimillistä lähikulttuuria parhaimmillaan. Nepä muuten ovatkin yksi lisäviehätys muuten ehkä vaatimattomalle distriktille ja voisivat sellaiseen taipuvaisille ihmisille toimia myyntivalttina: joku voi haluta asua häntä kiehtovassa ympäristössä sen sijaan että mahdollisimman turvallisessa. Siinäpä tasapainottelua rahatilanteen ja henkilökohtaisten tarpeiden sekä mieltymysten mukaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Voi kun kiva aihe, nyt vasta löysin tämän. Vapaavuoro on hieman katveinen mikä on sääli.
oletko lukenut minun Koivukylätekstit? Ne on nimeltään:
tarkoituksellista loukkaamista
ja lottokuponkien kaupunki
ja ne löytyy puheenvuoron puolelta mun nimellä, blogistani.
pitää lukea sun juttusi ajatuksella vielä, nyt olen vähän upset kun just lisäsin ton "piirtelyä" tähän vapaavuoroon.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tuli mieleen että profiilikuvasikin taitaa olla otettu juuri tällaisessa betonitalossa kuin tämä missä itsekin istun. Sen tunnistaa heti! Mä olen aika myyty tästä Koivukylästä, koko tästä estetiikasta. Oon aika vanha ja Koivis antaa mulle koko ajan elämänhalua koska täällä on makeata kävellä ja katsella näin ehjää ja rikasta luonto/arkkitehtuuriyhdistelmää. Persut rakastaa kansallisromantiikkaa ja mun täytyy tunnustautua lähiöromantikoksi.
Pääkaupunkiseudulla on tuo sunnuntaihesarin asuntomyyntisivusto. Se on koomisesti järjestetty hintaluokitusten mukaan. Viimeisinä tulevat halvat alueet joten maantiede niissä hyppii. Se on yksi tapa laittaa ihmisiä joka sunnuntai järjestykseen, niin kuin ennen kirkoissa ihmiset istuivat yhteiskuntaluokan mukaan.

Käyttäjän MattiUusimies kuva
Matti Uusimies

Lupaan lukea juttusi myös. Hyvä esimerkki tuo asuntomyyntisivusto, tavallaan kai ihan käytännöllistä olla hintajärjestyksessä mutta mistä sekin kertoo?
Kuva hämää, se on rivitaloasunnosta. Pitääkin hommata uusi kuva kohtapuoliin

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Musta toi kuva on kaunis. Sinuna en muuttaisi.
Mä olen kuvaton kun suutuin tuolla politiikkapuolella ja siinä myrskyssä lennätin kuvan pois, ja yritän nyt tehdä/julkaista kuvia ja ilmaista itseäni värikkäämmin. oikeastaan kiva olla näkymätön.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Onneksi olkoon, jos järjestely hinnan mukaan on koomista. Useimmille kalliimpien objektien, kuten kiinteistöjen, veneiden tai autojen ostajille hinta on primäärifiltteri.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

In the Ghetto...dadadaa.

Silloin kun mä siellä nuorena miehenä hetken bunkkasin, niin ihmettelin miksi naapurit omalta pihaltaan autoja pyrkivät pöllimään. Luulis että edes naapurimaalta. Munkin vanhaa volkkaria, jossa oli onneks niin huonot lukot ettei niitä itsekään tahtonut auki saada.

Oli sielläkin unelmoitu. Yksi seinä oli maisematapetoitu jostain Hawaijilta ja ovi pubista. Miksei. En mäkään niitä pois tohtinut maalata.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset